tiistai 25. syyskuuta 2012

Tunne tunne: rakkaus

 Rakastumista on monenlaista ja se tuntuu eri tilanteissa eri tavalta. Itse en osaa kertoa seurustelusta ja sitä kautta rakastamisesta, sillä en ole koskaan seurustellut. Kuvittelisin sen kuitenkin tuntuvan tältä: 

"Sydän hakkaa, kun näen hänet. Aika tuntuu pysähtyvän, mutta perhoset vatsassani jatkavat myllertämistään. Hän tulee lähemmäksi ja ottaa minua kädestä. Minulla on hyvä olla hänen kanssaan. Turvallisuuden tunne, arvostus ja lämpö valtaa kehoni, kun hän ottaa minut syleilyynsä. Kun suutelemme, sydämeni hymyilee. Mikään ei voisi olla luonnollisempaa kuin olla tässä ja nyt yhdessä. Emme ole minä ja Hän, vaan"me". Yhteenkuuluvuuden tunne on valtava."

Tokihan yllä kirjoitettu on aikamoinen klisee, mutta parhaimmillaan uskoisin Sen Oikean kanssa vietettyjen hetkien tuntuvan juuri tuolta. Tästä aasinsiltana kuitenkin rakkauteen, jota osaan kuvailla omien kokemuksieni kautta. Nimittäin siihen rakkauteen, jota tunnen perheenjäseniäni ja ystäviäni kohtaan. Se tuntuu tältä: 

"Voisin antaa vaikka henkeni siskoni vuoksi. En halua, että hänelle tapahtuu mitään pahaa. Tunnen samoin myös äitiäni ja ystäviäni kohtaan - isäänikin rakastan samalla tavalla, vaikka hän onkin sairas enkä osaa ilmaista rakkauttani häntä kohtaan niin selvästi kuin ennen, sillä tunteitani peittää huolen verho. Näiden ihmisten kanssa oloni on turvallinen, sillä tiedän heidänkin välittävän minusta ja tekevän minun vuokseni asioita, joita en ikinä uskoisi heidän tekevän. Tunnen suurta kunnioitusta heitä kohtaan. Rakkaus perhettä ja ystäviä kohtaan tuntuu lämpimältä, muttei jännitä ollenkaan. Heidän kanssaan on maailman luonnollisin ja helpoin olla. Kuten jonkun läänin murteella sanottaisiin, se on "ko ois kottis tullu". Helppoa ja turvallista, maailman tärkeintä. Arvostus näitä ihmisiä kohtaan on suuri."

Pikkusisko <3

Minun mielestäni on olemassa monenlaista eri rakkautta. Voit rakastaa seurustelukumppaniasi/aviopuolisoasi, perheenjäsentäsi (äitiä, isää, siskoa, veljeä), lemmikkiäsi, ystäviäsi, työtäsi, harrastustasi...

Huomaatko, että listalta puuttuu jotain? Sieltä nimittäin puuttuu yksi henkilö, jonka rakastaminen on maailman tärkeintä - jopa niin tärkeää, että ilman sitä ei muiden rakastaminen tai arvostaminen onnistu. 

Loppuun vastauks mietelauseeksi puettuna: "Et voi rakastaa ketään, jos et ensin opi rakastamaan itseäsi." (mietelause täältä)  

Niin. Ennen kuin voi rakastaa muita täydestä sydämestään, on ihmisen opittava rakastamaan itseään enemmän. Samantha Jones puki sen sanoiksi Sinkkuelämää-sarjassakin, kun hän erotessaan Richardista totesi: "I love you, but I love me more." Ihminen kadottaa itsensä, jos rakastaa vain muita eikä välitä itsestään.

Eli ihmiset, pyydän: rakastakaa itseänne. Jos väitätte ettette osaa, niin opetelkaa. Opintie on ehkä täynnä kiviä ja sortumia, mutta perille päästyäsi tajuat matkan olleen kaiken vaivan arvoinen. Itsensä rakastaminen ei ole helppoa, mutta se kannattaa.




3 kommenttia:

  1. Mahtava postaus!

    http://www.youtube.com/watch?v=gd3wR0rWAN0

    VastaaPoista
  2. Heibuli!

    Mä olen miettiny tosi paljon viime aikoina näitä rakkausjuttuja. Ne on hauskoja, koska tälläisiin tunneasioihin ei varmaan oo mitään oikeita tai vääriä ratkaisuja. Uskon että "niitä oikeita" voi olla elämän aikana useampi. Rakkauden tunne jotain henkilöä kohtaan voi myös syntyä ihan seksuaalisen kanssakäymisen aikana hormonien takia ja viikon päästä se tunnee saattaakin olla yhtäkkiä tipotiessään. Mä koitan olla luokittelematta mikä on sitä "oikeeta rakastamista" ja mikä ei. Musta tuntuu että aina kun tunnet rakkauden tunnetta, se on aitoa. Vaikka se kestäisi tunnin tai viikon. Laatuja on sitten tietty varmasti monia. Sellaista rakkautta jonka vuoksi on valmis tilapäisesti toimimaan omia arvojaan vastaan tai tekemään muita uhrauksia. Sitten sellaista "ah kuinka ihanaa"- rakkautta. Ja välillä omaa elämääkin kohtaan tuntee hetkittäisiä rakkauden tunteita. Ne on parhaita. :)

    VastaaPoista